Museo-opas

Vaalan kunta etsii museo-opasta 1.6 - 6.9.2026 väliseksi ajaksi kesätyösuhteeseen Lamminahon taloon/ museoalueelle.

Lamminahon tila sijaitsee Vaalassa Oulujoen pohjoisrannalla, entisen Niskakosken putousten, Oterman ja Pyterän, väliin jäävän Lamminlammen törmällä, lähellä Nuojuan voimalaitosta. Tila on syntynyt 1750-luvulla koskien sivuun jääneen lahdelman eli lammin partaalle. Uudistilan omistajat käyttivät sen mukaisesti nimeä Lamminparras, joka sittemmin vaihtui Lamminahoksi. Tila on säilynyt jakamattomana saman suvun hallussa lähes kahden sadan vuoden ajan. Tilaa on asuttu ympärivuotisesti 1960-luvulle saakka.

Asuinrakennus, navetta- ja tallirakennus sekä kolmiosainen luhtirivi muodostavat nelikulmaisen pihapiirin, jonka ulkopuolella on useita aittarakennuksia. Rakennuksia on kaikkiaan 20 ja niissä on arvokkaita kansanomaisen rakennustavan yksityiskohtia.

Päärakennus on 1800-luvun alkuvuosikymmeneltä ja se edustaa perinteistä pohjoispohjalaista talonpoikaistaloa. Alkuperäinen suuri savupirtti on muutettu uloslämpiäväksi 1900-luvun alussa. Jokitörmällä on tilan vanhin rakennus, törmäaitta (vuodelta 1793) ja kolmikerroksinen puoji sekä törmään kaivettu, holvattu kivikellari. Etäämpänä on kolmen aitan (vuosilta 1796, 1804 ja 1827) ja vanhan tallin muodostama rakennusryhmä. Myös rakennuksissa oleva irtaimisto on kokonaan Lamminahon omaa, talon käytössä ollutta ja sen tarpeisiin tehtyä esineistöä. Lamminahon päärakennuksen huoneet on pyritty järjestämään siihen asuun, missä ne ovat olleet talon ollessa vielä ympärivuotisesti asuttuna.

Lamminahon tila on luovutettu Museovirastolle testamentilla ja lahjakirjalla vuonna 1992. Museovirasto on luovuttanut peruskorjatut rakennukset lähialueineen Vaalan kunnan käyttöön vuonna 1996 rakennusten kulttuurihistorialliseen luonteeseen liittyviin tarkoituksiin. Nykyisin rakennusten kunnossapidosta vastaa Senaattikiinteistöt.

Lamminahon tila on avoinna yleisölle kesäaikana ja ryhmille varauksesta myös aukioloajan ulkopuolel